Venäläiset eivät lämpene työviikon lyhentämiselle

Profil-lehdessä numero 39 on Valerija Žitkovan kirjoittama juttu venäläisten yhtiöiden suhtautumisesta Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ehdotukseen neliviikkoiseen työviikkoon siirtymisestä. Asiaan liittyviä suomenkielisiä uutisia löysin vain muutaman Verkkomedian ja Kotimaa24:n sivuilta, joten ajattelin ottaa asian nyt blogissa esille tuon Profilin tekemän jutun kautta. Žitkova toteaa, että ehdotusta ei ole otettu Venäjällä vastaan kovin lämpimästi: hallinto pitää sitä toteuttamiskelvottomana, ja työjärjestöt pelkäävät bruttokansantuotteen ja elintason putoamista.

Profilin artikkelissa todetaan, että ILO:n sivuilla työviikon lyhentämistä perustellaan eri syillä. ILO:n asiantuntijoiden mukaan viikon viides työpäivä on haitaksi sekä työntekijöiden terveydelle että heidän tehokkuudelleen, kun taas työviikon lyhentämisellä luotaisiin lisää työpaikkoja. Ihmiset myös käyttäisivät harvemmin yksityisiä ja julkisia kulkuneuvoja, mikä olisi luonnollisesti hyväksi ympäristölle.  HeadHunter-rekrytointiyrityksen tutkimuksen mukaan joka kymmenes venäläinen työntekijä kannattaa ehdotusta. Vastaajat perustelivat positiivista suhtautumistaan työntekijöiden paremmalla mielialalla ja sillä, että neljään työpäivään panostettaisiin tehokkaasti. Kotimaa24:n siteeraamissa Interfaxin uutisissa ortodoksit, juutalaiset ja muslimit suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti ehdotukseen korostaen työn mielekkyyttä ja tehokkuutta, mutta juutalaisten edustaja Andrei Glotser jättäisi taloudellisten vaikutusten arvioinnin asiantuntijoille.

Venäjän duuma on luvannut käsitellä ILO:n ehdotusta siihen kohdistetusta kritiikistä huolimatta. Kuten Verkkomediakin uutisoi, varapääministeri Olga Golodetš on kutsunut ideaa ”toteuttamiskelvottomaksi unelmaksi”. Vaikka ehdotukselle näytettäisiin vihreää valoa, olisi todellinen työviikon muuttaminen vaikeaa, toteaa Žitkova, sillä 59 % prosenttia HeadHunterin tutkimuksessa haastatelluista yritysten johtajista kannattaa ajatusta periaatteessa, mutta ei näe oman yrityksensä olevan valmis kyseiseen muutokseen. Kaikki autofirmat sekä matkailu- ja ravintola-alan edustajat olivat tuota mieltä. Louhinta-alan yritysten johtajatkaan eivät pidä ajatusta kestävänä, ja samaa mieltä on puolet pankkien työntekijöistä sekä noin 60 % lakimiehistä. Kuljetusalan yrityksistä vain viidesosa olisi valmis siirtymään pois viisipäiväisestä työviikosta. Työntekijätkään eivät innostu ehdotuksesta, sillä 67 prosenttia heistä kieltäytyisi nelipäiväisestä työviikosta, vaikka ehdotus tulisi yrityksen johdolta.

Pesula-alalla toimivan Diana-konsernin puheenjohtaja ja venäläisen pk-yritysten järjestön jäsen Dmitri Nesvetov paheksuu ILO:n ehdotusta vedoten siihen, että talous on laman partaalla, ja hän kutsuu ajatusta ”halvaksi populismiksi”. Nesvetovin mukaan yksi Venäjän työmarkkinoiden ongelmista on heikko tuottavuus, ja työviikkoa lyhentämällä ei pelkästään pahennettaisi tuota ongelmaa, vaan työnantajille tulisi myös uusia kuluja maksettaviksi. Teollisuusyrityksille nelipäiväinen työviikko olisi myrkkyä, toteaa Raketa-kelloja valmistavan yrityksen johtaja Jacques von Polier. Hän toteaa, että ehdotuksen käyttöönoton jälkeen maassa hyvin eläisivät ainoastaan öljyteollisuuden työntekijät, sillä heille työviikon kestolla ei ole väliä. Internetissä toimivan rekrytointipalvelu PRUFFI:n perustaja Alena Vladimirskaja suhtautuu asiaan aluksi huumorilla todeten ”trollaamisen olevan pakollista duuman jäsenille”. Lisäksi hän kuitenkin sanoo, että huonosti tehtyä työtä ei voi parantaa työviikkoa lyhentämällä. Liiketoiminnan kursseja tarjoavan Internet-palvelu Eduson.tv:n perustaja Jelena Masolova ottaa esille 4+1-mallin, jossa viidentenä päivänä työntekijä tekisi etätöitä. 

Internet-yrittäjä Dmitri Falalejev pitää ehdotusta outona venäjän oloihin, ja hänen mielestään ihmiset eivät pidä suuresti työnteosta. Falalejev ottaisi työviikon sijaan päiviä pois pitkistä juhlakausista, sillä töistä virkistymiseen riittää hänen mukaansa kolme-neljä päivää. Profilin artikkelissa onkin mukana tilasto keskimääräisen työviikon pituudesta sekä vapaapäivien määrästä eri maissa. Vertailuun mukaan otetuista 12 maasta työviikon pituudessa ehdoton ykkönen on Etelä-Korea 55,2 tunnilla, ja perää pitävät Tanska (30,2) ja Hollanti (29). Venäjä (38,2) ja Yhdysvallat (37,5) ovat melko lähellä toisiaan. Vapaapäivien määrässä kärjessä on Japani: 28 päivää lomia ja 15 valtiollista juhlapäivää. Tässä tilastossa tuleekin selvä ero Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä, sillä Venäjä on vapaapäivillä mitattuna hyvä kakkonen (28+12), kun taas Yhdysvallat listan viimeinen (14+11). Näiden tilastojen perusteella Falalejevin toivomus kuulostaa hyvin loogiselta. Suomi ei ollut mukana vertailtavien maiden joukossa.